Merikosken alueen kehittäminen
Merikosken voimalaitoksen rakentaminen 1940-luvulla sulki Oulujoen valuma-alueen alaosan padolla. Vesivoimalaitoksen rakentaminen aiheutti merkittäviä vaikutuksia vesieliöstöön ja etenkin vaelluskaloihin. Merikosken pato esti kalojen nousun Oulujokeen ja yläpuoliset lisääntymisalueet on joen rakentamisvaiheessa tuhottu. Säännöstely ja virtaamanmuutokset vaikuttavat ekosysteemeihin ja säännöstely hillitsee luontaisia vedenkorkeuden vaihteluja.
Merikosken alueen kehittämistyötä on tehty aktiivisesti jo yli 20 vuoden ajan. Merikosken voimalaitoksen ohittava kalatie valmistui vuonna 2003. Kalatien kautta on vuosien aikana noussut Oulujokeen yli 18 000 lohta ja lähes 4 000 taimenta.
Vuonna 2021 valmistui esiselvitys Oulujoen kalataloudellisten kunnostusesitysten teknisestä toteutettavuudesta ja kustannuksista (Sweco 2021), jossa arvioitiin Merikosken vanhan koskiuoman vesittämismahdollisuuksia sekä alueelle muodostuvaa potentiaalia kalojen lisääntymisen osalta.
Oulujoen vesistövisio ja tunnistetut jatkoselvityskohteet
Vuonna 2023 valmistuneessa Oulujoen vesistövisiossa tunnistettiin aluetta koskevina jatkoselvityskohteina olemassa olevan kalatien kehittäminen, luonnonmukaisen kalatien tarkastelu, vanhan koskiuoman ympärivuotinen vesittäminen ja siihen liittyvä pienoisvesivoimalan rakentaminen, Hupisaarten alueen kehittäminen sekä Hartaanselän siian lisääntymismahdollisuuksien parantaminen.
Oulun kaupunki yhteistyössä Oulun Energian, Fortumin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa käynnisti vuonna 2024 selvitystyön, jonka tarkoituksena oli arvioida Merikosken aluetta koskevien eri tavoitteiden toteuttamiskelpoisuutta.
Oulun Energia toteutti kehittämistyöhön liittyvän Merikosken patouoman virtaamakokeen toukokuussa 2024. Virtaamakokeessa Merikosken patosillan patoluukkuja avattiin kolmena päivänä ja veden liikkumista seurattiin alueella kolmella eri virtaamamäärällä. Samalla arvioitiin ympäristövirtaamaksi parhaiten soveltuvia vesimääriä, joilla voisi olla positiivisia vaikutuksia alueen vesieliöstölle. Veden virtaamia seurattiin alueella lentävän dronen avulla sekä havainnoimalla rannalta.
Selvitystyön loppuraportti julkaistiin vuoden 2025 lopussa.
Kunnostustoimenpiteitä suunnitellaan nyt selvityksen arvioihin nojautuen
Selvitystyön ja sen loppuraportin jatkumona käynnistettiin vuoden 2025 lopussa tarkempi selvitystyö Oulun kaupungin ja Oulun Energian toimesta.
Oulun kaupungin selvitettävänä on patorakenteiden alapuolisen alueen kehittämiseen liittyvät asiat. Oulun Energian omaan selvitystyöhön kuuluu puolestaan erilaisten vaihtoehtojen tarkastelu juoksutusrakenteiden toteuttamiseksi. Myös vedenottoaukolle alustavan hydraulisen mitoituksen tekeminen ja purettavien sekä uusien rakenteiden ja laitteiden sekä tarvittavien lupien tarkastelu kuuluvat prosessiin. Myös teknisen toteutettavuuden, patoturvallisuuden ja luukun käytön osalta riskien tunnistaminen ja alustavien kustannusarvioiden tekeminen on osa työtä. Toisena vaihtoehtona selvitetään kalatien toimivuuden parantamista, jolla lisättäisiin kalatien kautta padon yli nousevien kalojen määriä. Kunnostustoimenpiteiden selvitystyöstä voi lukea tarkemmin uutisesta.
Lisäksi Oulun Energia on jo tehnyt toimenpiteitä, joilla estetään kalojen jääminen jumiin padon alapuolisiin syvänteisiin.
